Ristiäiset
Paljon onnea uudesta perheenjäsenestä! Uuden elämän ihmettä on syytä juhlia!
Miksi ristiäiset?
Kaste on ovi kristilliseen kirkkoon. Seurakunta saattaa kasteessa lapsen Kristuksen ja hänen seurakuntansa yhteyteen.
Kaste perustuu Jeesukseen antamaan lähetyskäskyyn:
Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."
Matt. 28:18-20
Ennen ristiäisiä
Ristiäiset voi järjestää kotona, mummolassa, kirkossa, seurakuntakodissa tai jossakin muussa teille tärkeässä paikassa. Kirkon jäsenten tulee saattaa lapsensa kastettavaksi ilman tarpeetonta viivytystä.
Kasteesta pyydetään sopimaan hyvissä ajoin. Ajankohdasta ja papista sopiminen tapahtuu olemalla yhteydessä kirkkoherranvirastoon. Pappi ottaa myöhemmin vanhempiin yhteyttä kastekeskusteluun liittyen. Kastekeskustelun tarkoituksena on yhdessä miettiä kastetta ja sitä, miten juuri teidän perheen ristiäisissä toimitaan. Kastepappi kuuntelee toiveitanne, jotta juhla tuntuisi juuri teidän näköiseltänne ja jäisi lämpimänä muistona mieleen. Kaste ja papin tulo juhlaan ovat maksuttomia. Kastetilaisuudessa lauletaan yleensä 1-2 virttä tai laulua esimerkiksi tältä monisteelta
Juhlapäivä
Ristiäisjuhla voi olla pienimuotoinen tai suurempi tilaisuus. Ristiäisjuhlaan ei liity lapsen kastamisen lisäksi muita pakollisia osia. Toisille ristiäisiin liittyy suvun perinteitä, toiset taas haluavat tehdä juhlasta omannäköisensä. On tärkeää, että juhla suunnitellaan teidän näköiseksenne.
Ristiäiset järjestetään vauvan ehdoilla. Ei haittaa, jos vauva itkee tai tulee nälkä. Kastetilaisuus voidaan keskeyttää hetkeksi, jos vauva tarvitsee taukoa.
Ristiäiset sisältävät virsiä, rukousta, raamatuntekstin, puheen, siunauksen ja lapsen kastamisen kristilliseen uskoon.
Tilaisuudessa sanotaan lapsen nimi. Nimen sanominen tarkoittaa, että lapsi kutsutaan nimeltä seurakunnan jäseneksi.
Juhlassa sytytetään myös kastekynttilä, joka jää perheelle.
Huomioitavaa ristiäisiin liittyen
Rekisteröinti-ilmoituksen täyttäminen
Lapsen synnyttyä vanhemmat saavat kotiinsa rekisteröinti-ilmoituksen, joka on väestörekisterikeskuksen lomake. Siihen vanhemmat merkitsevät lapsen tiedot. Pappi täyttää kastetta ja kummeja koskevat kohdat ja toimittaa ilmoituksen rekisteröitäväksi.
Vauvan nimi pitää ilmoittaa Digi- ja väestötietoviraston rekisteriin kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Usein ristiäiset pidetään ennen sitä, jolloin pappi vie kasteen jälkeen lapsen nimen ja kastetiedot kirkon ja viranomaisten rekisteriin. Kaste voidaan tehdä myös myöhemmin. Tässä tilanteessa vanhempien tulee itse ilmoittaa nimi Digi- ja väestötietovirastoon kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Lue lisää Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta.
Lapsen nimen valinta
Nimilain mukaan etunimiä saa olla enemmän kuin yksi, mutta enintään neljä. Nimi pitää rekisteröidä kolmen kuukauden sisällä lapsen syntymästä. Useimmiten lapsi kastetaan ennen sitä, mutta kastaa voi myöhemminkin.
Kastepuku
Vauvalle voi hankkia kastemekon. Monissa suvuissa kastemekko kulkee perintönä vauvalta toiselle. Kastemekkoa on myös mahdollista lainata seukaunnalta.
Kastemekko ei kuitenkaan ole ristiäisissä välttämättömyys. Vauvan voi pukea kasteelle yhtä hyvin myös omiin vaatteisiinsa.
Kastepöytä
Jos kaste järjestetään kotona, sitä varten tehdään alttari. Alttaripöytänä voi olla mikä tahansa kodin sopivan kokoinen pöytä. Kastepöydälle kuuluu valkoinen liina, kynttilä, kastemalja ja liina kuivaamista varten. Jos tilaa riittää, pöydälle voi laittaa Raamatun ja kukkia. Pappi tuo mukanaan kastekynttilän, kaste- ja kummitodistukset sekä virsi-/laulumonisteita.
Kummien valinta
Kastettavalla voi olla useita kummeja, mutta kummeja täytyy olla vähintään yksi. Hänen täytyy olla konfirmoitu ja kuulua kirkkoon. Kirkosta eronnut ei voi olla kummi. Kirkkoon voi kuitenkin liittyä.
Ristiäisten jälkeen
Jumalanpalveluksessa rukoillaan (perheen niin toivoessa) edellisenä viikonloppuna kastettujen sekä näiden perheiden ja kummien puolesta. Kastepuuhun liitetään vauvan nimellä varustettu kastelehti. Lehdet jaetaan perheille Mikkelinpäivän jumalanpalveluksen yhteydessä (29.9. tai sen jälkeinen sunnuntai).
Kaste kaikenikäisille
Kasteelle voit tulla minkä ikäisenä tahansa.
Alle 12-vuotias lapsi voidaan kastaa ja liittää kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa tai huoltajansa on kirkon jäsen. Kaste edellyttää huoltajien suostumusta. 12–14-vuotiaan lapsen kastamiseen tarvitaan huoltajien ja kastettavan kirjallinen suostumus.
Kirkkoon kuulumatonkin nuori voi osallistua rippikouluun yhdessä toisten nuorten kanssa. Jos hän haluaa rippikoulun jälkeen liittyä kirkon jäseneksi, hänet kastetaan ennen konfirmaatiota. 15 vuotta täyttänyt lapsi voi itse liittyä kirkon jäseneksi huoltajien kirjallisella suostumuksella.
Myös aikuisena voi tulla kastettavaksi. Ennen kuin aikuinen kastetaan, pappi käy hänen kanssaan läpi kirkon uskoon, oppiin ja perinteisiin liittyviä asioita. Tätä kutsutaan aikuisrippikouluksi. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.
