Ajankohtaista rippikoulusta

Rippikoulun voi käydä eri tavoilla. Sen voi käydä leirillä, päiväriparina tai selkorippikoulussa.

Tavallisin tapa on leiririppikoulu. Niitä on talvella yksi ja kesällä neljä.

Leiripäivät koostuvat opetushetkistä, hartauksista ja hiljetymishetkistä, ruokailuista, ulkoiluista ja muusta ohjatusta toiminnasta. Leiriläinen osallistuu kaikkeen toimintaan.

Päivärippikoulu koostuu opetushetkistä, hartauksista ja hiljetymishetkistä, ruokailusta ja ohjatusta toiminnasta. Päiväriparin opetuspäivä alkaa klo 10.00 ja päättyy klo 15.00.

Rippileirien ja päiväkoulun totuttamista ja ohjelmasta vastaavat seurakunnan työntekijät sekä koulutetut isoset.

Selkorippikoulu on rovastikunnan yhteinen. Opettajana on kehitysvammaistyön pappi. Selkoriparille ilmoittaudutaan samalla ilmoittautumislomakkeella kuin muihinkin rippikouluihin. Selkorippikoulun aikatauluista tiedotetaan ilmoittautumisen päätyttyä. Selkoriparista ole yhteydessä seurakunnan diakoniatyöntekijöihin.

Useimmat suomalaiset nuoret käyvät rippikoulun sinä vuonna, kun he täyttävät 15 vuotta. Rippikoulun käy joka vuosi yli 70 % 15-vuotiaista. Rippikouluun osallistuminen on vapaaehtoista.

Jos nuori on aloittanut koulun jo 6-vuotiaana, hän voi haluta käydä rippikoulun samaan aikaan luokkakavereiden kanssa. Tällöin huoltajan täytyy ottaa yhteyttä oman seurakunnan kirkkoherraan. Kirkkoherra voi antaa luvan, että nuori saa mennä rippikouluun jo 14-vuotiaana. Toki rippikoulun voi käydä myöhemminkin.

Rippikouluun ovat kaikki tervetulleita. Jos nuorta ei ole kastettu, hänet voidaan kastaa rippikoulun aikana. Jos nuori on kastettu, mutta ei kuulu kirkkoon, hän voi halutessaan liittyä kirkon jäseneksi.

Rippikoulun päätteeksi tapahtuvaan konfirmaatioon voi osallistua vain kirkkoon kuuluva nuori.

Rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Konfirmaation jälkeen nuori saa:

• toimia kastettavan lapsen kummina
• asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, kun täyttää 18 vuotta
• voi mennä kirkossa naimisiin( tähän riittää myös pelkkä rippikoulu)
• osallistua itsenäisesti ehtoolliselle.

Nuorta kannattaa juhlia. Yksi etappi monen nuoren elämässä on rippikoulun päättäminen, jonka jälkeen kirkossa järjestetään konfirmaatiomessu. Lisäksi kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.

Lue lisää rippijuhlasta

Kaikilla nuorilla on oikeus osallistua rippikouluun. Kirkko haluaa, että jokainen nuori saa hyvän ja turvallisen kokemuksen rippikoulusta – lähtötilanteesta tai tarpeista riippumatta.

Kaikki oppivat eri tavalla, ja se otetaan huomioon rippikoulussa. Vaikka leiririppikoulu on yleisin tapa, se ei sovi kaikille. Pitkät ja raskaat leiripäivät ja jatkuva yhdessä oleminen on kuormittavaa ja ei sovi siksi kaikille. Pienempi ryhmä voi joskus olla parempi vaihtoehto. Siellä voi olla helpompi oppia ja jutella toisten kanssa. Tällöin toivomme, että nuori tulisi päivärippikouluun.

Rippikoulussa tavoitellaan ennen kaikkea kristinuskon tärkeiden asioiden ymmärtämistä. Niiden ulkoa osaaminen ei tarkoita pakolla pänttäämistä. Ulkoa osaaminen voi olla esimerkiksi sitä, että osaa lausua uskontunnustuksen yhdessä muiden kanssa.

Ulkoa opeteltavat tekstit ovat osa sitä kokonaisuutta, jolla rippikoulu varustaa nuoria elämään kristittyinä maailmassa ja liittymään seurakunnan jumalanpalveluselämään.

Kaikille yhteisiä opeteltavia sisältöjä ovat:

• Uskontunnustus
• Isä meidän -rukous
• Herran siunaus (4 Moos. 6:24–26)
• Kymmenen käskyä (2 Moos.20:2-17; 5:6–21)

Rippikoulussa tutustutaan Raamattuun ja Virsikirjaan. Isä meidän -rukouksen ja kymmenen käskyn lisäksi yhteiseen keskusteluun voivat nousta erityisesti esimerkiksi seuraavat kristinuskon ydinkohdat Raamatusta:

• Rakkauden kaksoiskäsky (Matt. 22:37–40)
• Kastekäsky (Matt. 28: 18–20)
• Pienoisevankeliumi (Joh. 3:16): “Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”

Rippikoulussa luetaan Raamattua, rukoillaan ja osallistutaan jumalanpalvelukseen. Rukous- ja hartaushetket kuuluvat luontevasti rippikoulun päiviin.

Tärkeää on, että hengellisyys rippikoulussa on turvallista ja monipuolista. Tarkoituksena on, että nuori voi löytää oman tapansa rukoilla ja osallistua jumalanpalvelukseen – myös rippikoulun jälkeen. Rukous ja usko voivat olla osa jokapäiväistä elämää.

Yhteisesti lausuttavat uskontunnustus, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus yhdistävät nuoren kirkon yhteiseen jumalanpalveluselämään.

Rippikoulussa hartaushetket liittyvät myös elämän isoihin kysymyksiin, joita rippikoulussa pohditaan muutenkin.

Musiikki on tärkeä osa rippikoulua. Se kuuluu jumalanpalvelukseen, mutta myös muihin hetkiin leirillä. Laulamalla tai soittamalla nuori voi tuntea Jumalan läheisyyttä, jakaa tunteitaan ja olla osa yhteisöä.

Rippikoulun turvallisuusohjeet löytyvät evl.fi/plus -sivustolta.